Vaikka oonkin matkustellut aikas paljon, en oo ikinä laskeutunut sellaisen pilvimassan läpi, kuin tänne saapuessa. Muutto eikä lento jännittänyt paljon, sillä kesä meni niin nopeasti työn ja Kreikan matkan parissa, etten ollut paljon ehtinyt ajatella asiaa. Lentokentällä vasta havaihduin, että mihin ihmeeseen oon oikein menossa.
Asun omassa kattohuoneistossa, oon kyllä niin onnellinen tästä. Omassakin huoneessa laajakuva telkku, olkkarissa vielä isompi ;) ei oo kyllä tilasta puutetta ja sijainti on erinomainen. Ihan ydin keskustaan menee noin puoli tuntia.
Työt alkoivat maanantaina. Löysin ihmeen hyvin perille, sillä oon tunnetusti huono suunnistamaan. Navigaattori jäi koti-Suomeen, oon ihan ylpeä itsestäni. Enkä oo vielä toistaiseksi eksynyt :)
Pidän hyvän ystäväni antamaa neuvoa korvan takana: "Rohkea ei ole se, joka ei pelkää, vaan se, joka menee eteenpäin pelosta huolimatta"!
Odotan innolla tulevaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti